Ensimmäisen hyönteisaallon pohjalla
Lienee syytä todeta hyönteistalouden ensimmäisen kotimaisen aallon huuhtoutuneen rantahiekkaan, kun sekä HS Visio että Suomen Kuvalehti ovat viikon sisään kirjoittaneet artikkelit ”hypen hiipumisesta”.
Sinänsä molemmat – lähes identtiset – artikkelit pysyvät totuudessa, mutta ovat kovin suppeita ja näköalattomia. Kirjoituksissa keskitytään nimenomaan elintarvikkeiksi kasvatettavien hyönteisten alaan. Toki ihmisruuaksi tarkoitetut hyönteiset ovat seksikkäämpi lähestymiskulma medialle kuin kalanrehuksi kasvatetut toukat. Alusta asti on kuitenkin ollut selvää, että hyönteistalous jakautuu jota kuinkin oheisen graafin mukaan. Graafi on peräisin luentoaineistostani vuodelta 2018, ja on siis oma valistunut arvioni vuoden 2030 tilanteesta tuotantohyönteisalalla.
HS Vision ja Suomen Kuvalehden artikkeleissa ei myöskään mainittu hyönteiskasvattajia pitkään kismittäneestä seikasta: EU:n suorat maataloustuet eivät vielä ulotu hyönteisfarmauksen piiriin. Hyönteisten kasvattaminen on pitkälti omakustanteista ja kallista toimintaa. Vaikka moni EU-maa sallii jo hyönteisten kasvatuksen ihmistenkin ruuaksi, ala ei saa samoja tukia kuin perinteisten tuotantoeläinten kasvattajat. Euroopan suurimmat toimijat hyönteiskasvatuksen alalla ovat suurella sijoituspohjalla toimivia teknologiayrityksiä, mutta yksittäisiin maatilallisiin mammona ei vielä yllä.
Keski-Euroopassa eletäänkin samanlaista buumia, jollainen nähtiin meillä 2015–2020. Ranskassa toimii kaksi jättiyritystä, rehuun keskittyvä Innovafeed ja monialainen Ynsect. Sveitsiläinen Livin Farms on tehnyt hurjan kasvun kotikasvattamoita innovoineesta nyrkkipajasta tehdaskokoon skaalautuviin kasvattamoratkaisuihin keskittyneeksi yritykseksi. Saksankielisen Euroopan ötökkämeininkiin voi tutustua osoitteessa foodinsects.de. Sivusto kattaa tuoreimmat uutiset alalta uusista tuotteista ja ravintoloista aina Nico Rosbergin ötökkäsijoituksiin, heh!
Jauhelihakansan muuttaminen jauhomatokansaksi tarvitsee aikaa ja valistusta.
Hyönteisproteiini on tutkitusti yksi potentiaalisimmista tulevaisuuden ruokakriisien ratkaisuista, liittyi se sitten suoraan tai välillisesti (eläinrehu) ihmisten kuluttamiin elintarvikkeisiin. Jotta hyönteisruoka olisi jäänyt kertalaakista suomalaisten markettien eineshyllyihin, olisi tarvittu halpa, helppo ja herkullinen hittituote. Se jäi uupumaan, vaikka läheltä liippasi. Kotimaisista valmistajista Griidyn mikrovalmiit pannusirkat ja Finsectin pakastettu sirkkarouhe alkoivat olla brändäystä vaille valmiit höntiäishyllyn nyhtökaurat. Toisin kävi, toistaiseksi.
Hyönteisruuan kiehtovuus sinänsä ei ole hävinnyt minnekään.
Hyönteiskokkina olen edelleen järjestänyt tapahtumia ja luennoinut aiheesta inspiroituneille tahoille, aromaattisuus edellä toki. Etenkin käsityöoluita ja hyönteisruokia yhdistelevä Bugs & Beer -konsepti on pitänyt pintansa. Jäljellä olevat kotimaiset toimijat Party Bugs ja Griidy ovat löytäneet asiakkaansa ulkomailta. Hyönteisten biomassaa muilla tavoin kuin elintarvikkeeksi hyödyntävä Volare on ponnahtanut VTT:n hankkeesta omaksi yhtiökseen, joka jalostaa mustasotilaskärpäsestä proteiinia rehuksi ja lemmikkiruuaksi, lannoitetta ja öljyä.
Miten tämän sitten kiteyttäisi?
Ötökkäbuumi ehkä osui oikeaan paikkaan, mutta väärään aikaan juuri ennen kulkutauteja ja taloushaasteita. Suomi toimi mallimaana, ja ilmiö kasvaa nyt muualla Euroopassa. Kyllä höntiäiset vielä tekevät comebackin pohjoismaidenkin marketteihin, kun aika on jälleen kypsä. Suomalaisilla kesti parikymmentä vuotta omaksua sushikin osaksi arkea. 1980-luvulla hämmästeltiin, miksi kala pitäisi syödä raakana, ja nyt sitä saa ABC:n vitriinistä.
Ala elää, ja huhut sen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.
Topi Kairenius
Hyönteiskokki, Tuotantohyönteiset Ry perustaja
